"Näytät väsyneeltä"

Olen aina hieman kummastellut ihmisten tapaa kommentoida toisten ulkoista olemusta sanoen: “Näytät väsyneeltä.” Uskon, että suurimmaksi osaksi tämä on tarkoitettu hyväntahtoiseksi ja empaattiseksi huomionosoitukseksi, mutta harvoin se tuntuu siltä.

Kyse ei ole yliherkästä reagoinnista. Todellisuudessa kukaan ei halua näyttää väsyneeltä. Ei nainen, ei mies, ei kukaan ihminen. Kun joku sanoo niin, ensimmäinen tunne ei ole helpotus siitä, että toinen huomasi, vaan pieni sisäinen säpsähdys: "ai se näkyykin myös, jes!". Ja sen jälkeen huomio siirtyy pois väsymyksen tunteesta kohti häpeää ja tarvetta peittää se.

Yhdessä koulutuksessa eräs osallistuja kertoi, miten tällainen kommentti aamulla latisti häntä vielä illalla kotona.

Olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten helposti me ihmiset yritämme osoittaa välittämistä tavalla, joka ei oikeastaan välttämättä auta. Ehkä haluamme osoittaa, että näemme toisen. Mutta “näytät väsyneeltä” ei oikeasti näe. Se arvioi.

Hyvinä korvaavina lauseina voisi sanoa esimerkiksi:

 “Onko sinulla ollut raskas viikko?”

 “Miltä sinusta tänään tuntuu?”

 “Voinko auttaa jossain?”

Tai joskus vain olla hiljaa ja katsoa niin, että toinen tuntee tulevansa aidosti nähdyksi. Ihmiset eivät kaipaa arviointia, vaan yhteyttä. Sitä, että joku pysähtyy, kuuntelee ja välittää ilman arvottamista.

Hyvänä nyrkkisääntönä toimii: älä kommentoi toisen ulkonäössä mitään, mitä toinen ei voi korjata kymmenessä sekunnissa.

#ulkonäkö #kommentointi #yhteys #häpeä