Search
  • Jouni Veijalainen

Sosiaalisuus ei ole hyve, vaan piirre


Oletteko huomanneet miten sosiaaliset lapset saavat usein paljon kannustusta ja kehuja? Ahkera viittaus ei kuitenkaan indikoi aina lapsen älykkyyttä ja osaamista, vaikka siihen on hyvä rohkaisevasti kannustaa. Sosiaalisuus on vienyt vallan yhteiskunnasta, ja varautuneen ihmisen toiminta nähdään usein ennemmin heikkoutena kuin vahvuutena. Kuitenkin varautuneilla henkilöillä on useita elintärkeitä ominaisuuksia joista hän ja yhteiskunta hyötyy. Varautuneet ja hitaasti lämpiävät arvioivat omaa toimintaansa tarkasti eivätkä he lähde soitellen sotaan.


Sosiaalisuus on temperamenttipiirre, eikä se ole opittava taito, niin kuin sosiaaliset taidot ovat. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu yhtä lailla toisten huomioiminen, kuuntelu ja ymmärtäminen. Sosiaaliset taidot vaativat siis sekä input- että output -taitojen yhteensovittamista. Varautuneesta lapsesta voi näin tulla henkilö, joka omaa hyviä input-puolen sosiaalisia taitoja.


Sosiaalisten taitojen kehittymiseen vaikuttaa vahvasti ympäristön saama palaute ja kannustus. Onkin äärimmäisen tärkeää sanoittaa ja välittää lapselle viestiä onnistumisen hetkistä, yrittämisestä ja kaikesta siitä, missä lapsi kannattelee sosiaalista tilannetta myös input-taidoillaan.


Haluan vielä kohdata sen päivän, kun varautuneita ja hitaasti lämpiäviä lapsia kehutaan esimerkiksi siitä, miten harkitsevaisia, suunnitelmallisia, rauhallisia ja toisilleen tilaa antavia he ovatkaan. Näistä ominaisuuksista on lukuisia hyötyjä elämän eri taipaleilla.



2 views0 comments

Recent Posts

See All